torstai 14. lokakuuta 2010





Kirjaimia




Laittelin niitä peräkkäin , ja kokosin kasoja. Hiekkakasoista isoiksi kokonaisuuksiksi (mitä näitä on perus Dapsang, SagarMatcha, Kannchenjunga yms), jotka taas alko rappautuun ku eroosio söi niitä. Mutta eipäniin käynykkään ko mustat pilvet pysy kaukana ja Kirjaimet sai kasvaa kaikessa rauhassa. Lunta sato huipulle vähän ja ehti jäätyä, mutta vuori kasvo kasvamistaan. Sitten se korppi otti ne käteen ja alko lukemaan. Hämmästy jopa (okei oli sanonu viikkoa aikasemmin että haluu nähdä mun kirjaintenkokonaisuuden). Mutta tuntu niinku olis lähteny lentoon semmosessa Lucid-unessa (kts Google jos evt) ku se kaakkatti koko katraalle miten hyvin pikkuK****poikanen ( intimiteettisuoja toim. huom.) oli onnistu luomaan kirjaimista täydellisen kauniin sinfonian että Verdi&Beethofen et Co.  alko vuodattaan kyyneliä

                                        Veikkaus. Menee varmaan vuosia ennenko niille vuorille alkaa sataan.

          OK,Saatoin ehkä nostaa itseni korkeammalle korokkeelle mitä todellisuudessa ansaitsin (atleast eka kpl:sta 49% oli totta) mutta 98 pinnnaa täysistä pongopongoista on imo kova suoritus. 
     
     Dickens/seviisikoidenkirjottajaensaapäähännimeä saa ehkä vielä seistä korkeemmalla, 60-70% läppä, mutta sitten en tiedä oikein miten muuten voisin murskaantua muiden lyriikkamiekkailijoiden sanasäilätaistoissa. Just kiddin', oikeesti.






tässä ois niinku monta sivua tyhjää




Mutta ko kattelin sitä mitä olin saanu aikaan niin eise imo niin karmee ollu kuitenkaan mitä olin aatellu. eieieieipyyhkisin ton jos jaksasin. uuestaan. Tykkäsin niistä kirjaimista ja niitten ryhmittymisestä siinä paperilla. Pikkasen ehkä alkaa lämmittään kevätaurinko jo poskia. Tiäättekö ko pitkän talven jälkeen alkaa oleen taas valoa niin vääntyy naama väkisin hymyyn. Meikänmielestä siisteinä. Tai koko tää prosessi on siistiä. Jotenki tuntuu että näitä kautta saa sanat helpommin ulos. On aikaa katella miten ne muodostuu (joskus tulee puhuttua liikaa/liian nopeesti eikä mitään oikein ehi muodostua((paitsi täällä ku ei voi puhua, eri levelit sun muut, ja ehkä just siks kirjottaminen=dollarit)) ), plus niitä voi välillä pyyhkiä. Sanomistako ei sanomattomaksi saa. Pittää säästää syvälliset jutut myöhempään ajankohtaan. Omien ajatusten tutkailussa pitäis pystyy parempaan. Lisäksi, tässä saa ajatukset hetkeksi siitä nollatilasta missä ne normaalisti surraa. Ajatus saattaa vähän lentää suoraan A:sta V:hen ja siitä takas loogiseen paikkaan heti F:n perään, mutta saatta ehkä pointin kiinni. Ok, välilä kuites niin kujalla itteni kanssa asioista. Tässä asiat järjestyy itelle selkeemmin. Kerranki miettiä eikä mennä vaan. Tahdon olla isona avarakatseinen/tietää paljon asioita. Jonkun näkönen uteliaisuus pakko saaha takas.

(suosittelen välillä klassista musiikkia jos tuntuu ettei meinaa ajatukset olla oikein rauhassa. wilhelm kempff+beethoven moonlight sonata mvt1. avartaa jos kehtaa/viitsii/tutkia omaa näkemystä. jopazone?)


Yleensäkin maksikiksejä musiikista.







N

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti