/260211







 Hiphophiphophurraa!




Koulussa on välillä kivaa. On mukavaa laittaa pienet rattaat päässä raksuttamaan ja odotella josko se nokkeluus ja älykkyys joskus vielä nostaisivat päänsä veden alta. Haasteet on aina mukavia, niihin pitää vain pystyä motivoitumaan oikealla tavalla. Nähä se syy siellä taustalla. Itse olen ollut pitkään epäitsekäs, monestikin. Välillä se on tullut esiin kusipään käytöksenä, niin yhtä kaikki, tarkoitukseni on aina ollut hyvä. Ja, niinku vanhakansaopettaa, tarkoitus pyhittää keinot. Eli olen ollut joissain asioissa epäitsekäs på sistone. Ja se on tarjonnut minulle immense amount of personal gratification, mikä on toki luettavissa hyviin puoliin elämässäni. Enkä ole omien kokemusteni mukaan ketään aivan hirveästi loukannutkaan. Hmm.

En ole ihan varma onko pehmeistä puolista miehessä niin paljon hyötyä kuin jos niitä ei olisi ollenkaan. Toisaalta, oon miettiny että semmoset skillsit vois olla omiaan näyttelemisessä. Notta herranpieksut, siinäkö se on meikäläisen tulevaisuus! Ei varmaan kuitenkaan, en laula harakkaa paremmin, en komeile kuin kuu pakkasyönä enkä ole, toistaiseksi, mahottoman lihaksikas äksönmuuveihinkaan. Voin huokaista helpotukseksi, toisaalta ehkä sittenkin?    

I have a dream, sanoi se musta viisas mies taannoin.





Olen aina silloin tällöin välistä kuunnellut klassista musiikkia. Siinä on kyllä aika mukavia piirteitä. Sanoisinko, helposti omaksuttavampia tunteita. Toki, täytyy olla myö rehellinen itelleen. Helppo olla kuuntelematta, kun se ei ole enää sitä radiomarkkinoiden monotonista taustamusiikkia. Kokeile siis, ole hyvä. Tarjoan tähän erään suosikeistani. Varsinkin iltaisin, toimii. Semmosessa untenrajamailla hortoilevassa olotilassa. Hieman niinkuin nyt.

Bonne nuit.












N